3D juttu

3D juttu

torstai 28. maaliskuuta 2019

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Yllin projekti Hankasalmen luonto

Hankasalmella ollaan joka kesä ja talvi mökkeilemässä. 
Käytiin luontopolulla Hankasalmen Hangan lavan vieressä polun nimi on Keskisenlammen luontopolku.
Luontopolun ympäristö on mielenkiintoisesti elävä koska maisema muuttuu aina ja viime kesänä kävin kanssa niin maisema oli pelkkää vettä ja mutaa. 
Pääasiallisesti maasto on suota. 
Suo on märkää maastoa viileän ilman kanssa. Viileä ilma hidastaa kuolleen kasviaineksen katoamista, jolloin maahan kerääntyy turvetta. Suolla on vähintään 20cm turvekerros ja suota vallitsee vesi tässätilanteessa ja kasvit. Herkimmin soistuvat paikat ovat soistuneet jo vuosituhansien kuluessa. Pohjanlahden maankohoamisrannikolla ja paikoitellen metsämaalla tai pikku järvien umpeenkasvun myötä syntyy hyvin hitaasti uutta suota. Keskisuomen tyypit ovat mäntyvaltainen räme, kuusi tai lehtipuuvaltainen korpi ja puuton neva. Suomi on maailman soisin maa. maa alamme on ollut lähes kolmannes osa suota. Ravinteisimpia soita on viljelty jo vuosisatojen ajan. 1960-luvulla alkoi laaja metsämaiden ojitus ja etelä-suomen turvemaista oli vuoden 1980 loppuun mennessä ojitettu 83%. Luonnontilaiset suot ovat monilla alueilla erittäin harvinaisia.



Ennen  mökkimme ympäristö oli kuusimetsää ja myöhemmin se muutettiin pelloksi ja sen jälkeen sinne istutettiin koivun ja männyn taimia. Maisema on muuttunut seka metsäksi suurimmilta osin.

Kuusi eli Picea abies.



Mänty eli Pinus sylvestris.



Pihlaja eli Sorbus aucuparia.



Pajut eli Salix.

Pajuja on olemassa 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa kasvaa noin 20.

Haapa eli Populus tremula.
Haavan Lehdet havisee.

Kataja eli Juniperus communis



Harmaaleppä eli Alnus incana.



Eläimiä mitä on nähty tai mistä on tarinoita.

Piisami eli Ondatra zibethicus.
Piisami on suomen isoin myyrä. Piisami on pähkinänruskea tai kastanjanruskea. Harmaanruskea maha. Piisamit uivat ja kävelevät maalla. Luontopolulla oli Piisamin koloja.

kuvia piisamista löytyy täältä
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/piisami


Karhu eli Ursus arctos arctos

Ollaan mökillä ihmetelty karhun kakkaa ja tätä samaa karhua on metsästetty paljon siinä alueella. Karhu on Euroopan suurin petoeläin jolla on pitkäkarva. Karhun väri vaihtelee ruskeasta kellanruskeaan, kellanharmaaseen ja lähes mustaan. Karhu nukkuu talviunta ja rakastaa meidän pihaa.



Kuva Ähtärin reissulta.


Hirvi eli Alces alces

Hirvi on suurin hirvieläin ja Suomen suurin eläin. Hirvi on ranteeltaan selvästi etupainoinen ja keskiselkä on mustanruskea, kyljet ovat vaaleanruskeat. Alaleuasta kaulaan ulottuu muodoltaan vaihteleva ihopoimu, “parta”, joka on naarailla pienempi.  Hirvellä on suuri pitkulainen pää, pitkä liikkuva kuono-osa, riippuva ylähuuli. Pitkät korvat. Häntä lyhyt, hirvi on suunilleen 10 cm. Hirvellä on pitkät raajat, alaosista vaaleat raajat, usein lähes valkoiset raajat. Uroksilla on sarvet.


kuvia Hirvestä löytyy täältä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/hirvi


Peltomyyrä eli Microtus agrestis


Tein tämän jo tiedonrakentajiin ja olen nähnyt Peltohiiriä mökillä.


Kuvia Peltomyyrästä löytyy täältä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/peltomyyra


Metsähiiri eli Apodemus flavicollis

Tein tämän jo tiedonrakentajiin ja olen nähnyt Metsähiiriä Mökillä.

Kuvia Metsähiirestä löytyy täältä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/metsahiiri


Metsäpäästäinen eli Sorex araneus


Tein tämän jo tiedonrakentajiin ja olen nähnyt Metsäpäästäisiä Mökillä.


Kuvia Metsäpäästäisetä löytyy täältä
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/metsapaastainen


Ilves eli Lynx lynx

Ilveksiä on istunu maalla naapurin kuistilla.

Ilves on suuri, raskastekoinen kissaeläin, jolla pitkät raajat ja suurianturaiset tassut. Ilveksen turkin väritys vaihtelee: kesällä se on punaruskea, talvella harmahtava, usein siinä on mustia täpliä etenkin jaloissa. Ilveksen kallo on kuin kotikissalla mutta paljon suurempi, Ilveksen kuono on lyhyt ja pyöreähkö. Ilveksen silmät ovat eteen suuntautuneet ja korvissa on mustat kärkitupsut. Ilveksen häntä on lyhyt, karvainen ja mustakärkinen.

Kuvia Ilveksestä löytyy täältä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/ilves



Metsäjänis eli Lepus timidus

Ollaan nähty maalla metsäjäniksiä ja meillä oli semmonen mikä aina kävi meidän pihassa. 

Metsäjäniksen selänpuoli on kesällä harmaanruskea, vatsanpuolelta vaalea ja talvella kokonaan valkoinen. Metsäjäniksellä on suunilleen pyöreä pää ja kuono, korvat ovat mustakärkiset ja pitkät korvat (lyhyemmät kuin rusakolla, kanin korvat ei taas ole mustakärkiset), päästä ylöspäin suuntautuneet. Metsäjäniksen raajat ovat pitkät ja ohuet ja takaraajat ovat paljon eturaajoja pidemmät. 

Kuvia Metsäjäniksestä löytyy täältä
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/metsajanis


Rusakko eli Lepus europaeus

Rusakon selänpuoli on harmaanruskea, vatsanpuolelta valkea ja talvella vaaleampi kuin kesällä, mutta ei kuitenkaan täysvalkoinen, kuten metsäjäniksellä.  Rusakolla on suunilleen pyöreä pää ja kuono, korvat ovat mustakärkiset ja (8,5–10,5 cm) pitkät, päästä ylöspäin suuntautuneet ja eteenpäin taivutettuina ylttävät kuonon yli. Rusakolla on pitkät raajat ja ohuet, takaraajat ovat paljon eturaajoja pidemmät ja hännän yläpuoli musta, alapuoli valkoinen.






Tietolähdeluettelo
suo opastetaulu
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/kuusi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/manty
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/haapa
http://lehti.luontoportti.fi/fi/lajiesittely/pajut
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/Pihlaja
 http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/Kataja
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/piisami
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/karhu
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/hirvi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/peltomyyra
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/metsahiiri
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/ilves
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/metsajanis









sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Ilmastolakko

Perjantaina mietittiin ilmastolakkoa. Käytiin lukemassa uutisia aiheesta. Mietittiin millä tavalla muuten voisi asiaan vaikuttaa. Mietittiin myös mikä lakko on ja miten se vaikuttaa erilaisissa paikoissa. Ja mietittiin myös onko lakkoilu järkevää vai ei.

torstai 7. maaliskuuta 2019

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Saksan kieltä

Löydettiin kirpparilta Saksaa Akun ja Mikin kanssa.


Predikaatti

Harjoiteltiin tänään verbin predikaatteja. Katsottiin video:

https://www.youtube.com/watch?v=qIlrxgDHuSA

Ja tehtiin Välkky 5 äidinkielen harjoituskirjasta tehtäviä

Ja katsottiin sit samalla kirjakuja 5 kirjasta myös.

Saksan Energiasota Dokumentti

 Katsoin Saksan Energiasota dokumentin, jossa puhutaan esim Saksan kieltäytymisestä rakentaa ydinvoimaloita, Saksan uusiutavasta sähkön tuot...